Takan korvausilmakanavan tehtävä on tuoda palamiselle ilmaa. Kipinöiden tai palokaasujen päätyminen kanavaan kertoo aina tulisijan suunnitteluvirheestä, joka voi vaarantaa koko rakenteen.
Viime vuosien uutisointi on nostanut esiin tilanteita, joissa raitisilmakanava on aiheuttanut vakavan palovaaran ja johtanut rakenteissa syntyneisiin paloihin. Uutiset ovat lisänneet tietoisuutta siitä, miten nopeasti kuuma hiillos voi aiheuttaa vahinkoa päästessään kanavaan, jota ei ole suunniteltu kestämään lämpöä. Tapausten yhteinen viesti muistuttaa, että raitisilmaliitäntä on tarkoitettu vain kylmälle ulkoilmalle.
Paloturvallisuuden keskeinen periaate perustuu palamistuotteiden tiukkaan hallintaan. Tulipesä ja hormi on suunniteltu kestämään lämpöä, kaasuja ja hiillosta ilman, että palamistuotteet leviävät muihin rakenteisiin. Tulisijan ulkopuolisia rakennusosia ei ole tarkoitettu kohtaamaan lämpökuormaa, eikä palolle saa muodostua vaihtoehtoisia reittejä.
Korvausilmakanavaa ei ole suunniteltu kestämään kuumuutta tai kipinöitä, eikä se toimi tulisijan varareittinä. Kanavan rakenteessa ei ole paloteknisiä ominaisuuksia, jotka suojaisivat sitä hiillokselta tai kuumilta kaasuilta. Ajatus kanavan käyttämisestä palamistuotteiden hallintaan johtaa harhaan ja siirtää huomion pois varsinaisesta ongelmasta: tulisijan suunnittelu ei silloin toimi oikein.
Ilmanvaihtokanavien materiaalit on tarkoitettu kuljettamaan huoneilmaa, kosteutta ja hajuja. Ilmanvaihtokanavat eivät kestä palokaasujen kemiallisia ominaisuuksia, korkeita lämpötiloja tai mekaanista rasitusta, joka syntyy hiilloksen osuessa putkeen. Kanavien rakenteisiin ei sisälly paloteknistä suojausta, eikä niitä ole testattu tulisijan osana toimimiseen.
Keskustelu siitä, tulisiko korvausilmakanavan kestää mahdollista hiillosta, vie ajatukset väistämättä harhaan. Oikein toimiva tulisija ei päästä hiillosta ulos palotilasta, eikä hormi toimi kipinäreittinä. Tulipesän ja sen luukkujen tarkoitus on pitää tuli tiukasti rajattuna, jolloin korvausilmakanava ei koskaan joudu kohtaamaan palamistuotteita.
Kipinöiden ohjautuminen ilmanvaihtoon vertautuu tilanteeseen, jossa paloa yritetään hallita rakenteilla, joita ei ole siihen tarkoitettu. Ilmakanavat eivät ole suunnittelultaan, materiaaliltaan eivätkä sijainniltaan osa tulisijan paloreittiä, eikä niitä tule käsitellä sellaisena.
Tilannetta voi verrata vuotavaan kattoon, jonka alla olevaa parkettia yritetään vain suojata muovilla. Vuoto jatkuu silti rakenteissa, koska varsinainen ongelma on katossa. Samalla tavalla korvausilmakanavan materiaali tai toteutustapa ei ratkaise tilannetta, jos tulisija päästää hiillosta tai palokaasuja väärään paikkaan. Ongelma on aina tulisijan toiminnassa.
Moni pitää metallista korvausilmakanavaa turvallisena ratkaisuna takan raitisilman tuontiin muoviputken sijaan, koska metalli mielletään kestäväksi ja kuumuutta kestäväksi materiaaliksi. Todellisuudessa metalli ei pysäytä lämpöä, vaan johtaa sen nopeasti ympäröiviin rakenteisiin. Metallinen putki ei siksi muodosta paloteknistä suojaa.
Metalli johtaa lämpöä tehokkaasti, eikä sen pintaan kohdistuva kuumuus jää paikalleen. Lämpö siirtyy välittömästi putkea ympäröiviin materiaaleihin, joissa voi olla palavia eristeitä. Lämpökuorma voi nousta riittävän korkeaksi ilman näkyvää liekkiä, jolloin syttyminen tapahtuu rakenteiden sisällä.
Alapohjissa käytettävät eristeet, kuten EPS- ja XPS-levyt, ovat palavia materiaaleja, jotka reagoivat nopeasti lämpöön. Rakenteen sisällä alkanut palo etenee helposti huomaamatta ja voi levitä pitkälle, ennen kuin tilanteeseen havahdutaan.
Paloturvallinen hormi perustuu kerrosrakenteeseen, joka sekä eristää lämpöä että kestää pitkään kohdistuvaa kuumuutta. Korvausilmakanava ei täytä näitä vaatimuksia, eikä se ole osa paloteknistä suojausta. Kanavan tehtävä on ainoastaan johtaa ulkoilma tulisijan palotilaan, ei katkaista palon etenemistä.
Tulisijan ja hormin muodostama kokonaisuus on suunniteltu kantamaan palotapahtuman koko kuorman. Suunnitteluratkaisut, materiaalivalinnat ja sertifiointi varmistavat, että palamistuotteet kulkevat hallitusti oikeaa reittiä pitkin. Tulisijan ulkopuolella ei ole tiloja, joihin hiillos tai kuuma kaasu voisi turvallisesti päätyä.
Hiilloksen tai palokaasujen päätyminen tulisijan ulkopuolelle osoittaa rakenteellista heikkoutta, virheellistä mitoitusta tai vikaa tulisijan toiminnassa. Palamistuotteiden hallitsematon kulku edellyttää aina teknistä arviota ja usein myös rakenteiden tarkempaa tutkimista. Tulisija voi vaatia korjausta tai vaihtamista, jotta turvallisuus voidaan palauttaa.
Paloturvallisuus ei perustu oletuksiin eikä vararatkaisuihin. Tuli on pidettävä yhdessä järjestelmässä ja yhdessä paloreitissä. Kun tämä kokonaisuus toimii, lämmitys on turvallista ja rakenteet pysyvät suojattuina.
Turvallisesti toimiva tulisija on kokonaisuus, jossa suunnittelu, tuotteet ja asennus tukevat toisiaan. Ammattilaisen kanssa käyty keskustelu jo projektin alkuvaiheessa auttaa varmistamaan, että valittu ratkaisu sopii rakennukseen ja täyttää palotekniset vaatimukset. Takkahuoneen kokeneet myyjät ja asentajat auttavat löytämään vaihtoehdon, joka on turvallinen ja toimiva vuosiksi eteenpäin.
