Vesikiertotakat – Mitä minun tulee tietää?
Vesikiertotakka - Sopiiko se minulle?
Vesikiertotakat ovat erinomainen ratkaisu niille, jotka etsivät tehokasta ja ekologista tapaa lämmittää kotiaan ja käyttövettään samanaikaisesti. Nämä modernit lämmityslaitteet yhdistävät perinteisen tulisijan lämmön ja mukavuuden vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän tehokkuuteen. Tässä kirjoituksessa käymme läpi syitä, miksi vesitakka on harkitsemisen arvoinen hankinta ja mihin se soveltuu parhaiten.
Vesikiertotakka käsitteeseen mahtuu eri tyyppisiä laitteita, jokainen sopii eritavalla erilaisiin kohteisiin, mutta kaikki voidaan kytkeä perinteiseen vesikiertolämmitysjärjestelmään:
– Vesikiertotakkasydämet: Valitse haluamasi tehoinen ja mallinen tulipesä, ja rakenna haluamasi tyyliset kuoret takan ympärille.
– Vesikiertokamiinat: Helppo ja kustannustehokas ratkaisu pieneenkin tilaan.
– Vesikiertopuuhellat: Helppo valmisratkaisu keittiöön, tai kohteeseen jossa samalla lämmityskerralla halutaan valmistaa myös ruokaa
– Vesikiertopellettitakat: Automaattinen lämmityslaite, joka käyttää polttoaineena pellettiä.
Mitä etuja vesitakalla saavutetaan?
- Jakaa lämmön tasaisesti koko asuinpinta-alalle (lattialämmitys/patterikierto)
- Lämmittää samalla myös käyttöveden (kun varaajassa on käyttövesikierukka)
- Toimii yhdessä/tukena muiden vesikiertoisten lämmityslaitteiden kanssa (maalämpö, ilmavesilämpöpumppu, aurinkokeräimet).
- Erittäin edullinen käyttökuluiltaan (riippuen polttopuun hinnasta).
- Ympäristöystävällinen (uusiutuva energiamuoto).
- Jos uudiskohteeseen on ajatus hankkia tulisija joka tapauksessa, ja päälämmitysjärjestelmäksi on tulossa jokin vesikiertoinen lämmityslaite, ei vesikiertotakan hankinta nosta niin merkittävästi kustannuksia.
Miten mitoitan oikean tehoisen tulisijan ja varaajan?
Vesikiertotulisija ei ole verrattavissa puukattilaan, eikä laitteelle kannata hankkia isoja 2000 litran energiavaraajia. Tulisijan mitoitukseen ei ole olemassa mitään tiettyä mitoituskaavaa. Hyvä peruspaketti on esimerkiksi 10 kW vesitehoa antava tulisija, sekä 500 l varaaja. Mitoituksessa voidaan kuitenkin käyttää muutamia nyrkkisääntöjä.
Tekninen mitoitus
Vesitakan ja varaajan yleismitoitus: Takan 1 kW:n teho veteen / 50 litran varaajakoko.
Esimerkki: 10 kW veteen antavaan takkaan suositellaan 500 litran varaajaa.
Takan mitoitus asuinneliöihin: Takan 1 kW:n teho veteen / 10 m² asuinpinta-alaa.
Esimerkki: Alle 100 m² taloon riittää 10 kW:n vesiteho. Yli 100 m² taloon tarvitaan tehokkaampi malli.
Polttopuuta käyttävän tulisijan lämmitysenergia on riippuvainen käyttäjän aktiivisuudesta. Alimitoitus tapahtuu helpommin kuin ylimitoitus. On turhaa pelätä hankkivansa “liian tehokkaat” laitteet, oikeat polttopuumäärät oppii laitetta käyttäessä. Koska energia jaetaan isolle alalle eikä vain takan tilaan, takan energia siirtyy tehokkaasti laajalle alueelle, eikä ylimitoitusta tapahdu usein. Käyttöä on myös helppo ajoittaa ajankohtaan, jolloin kulutusta on paljon, kuten esimerkiksi saunomisen yhteydessä tapahtuva suuri kuuman käyttöveden kulutus. Isolla ja tehokkaallakin tulisijalla on mahdollista polttaa pieniä määriä hyvällä hyötysuhteella. Alimitoitetulla tulisijalla liikapoltosta syntyvä energia katoaa savupiippuun, koska alimitoitettu tulisija ei pysty vastaanottamaan kuin rajallisen määrän lämpöenergiaa, ja loput menevät hukkaan.
Paljonko voin säästää?
Kerran illassa puuta polttava käyttäjä voi korvata ensisijaisesta (esim. sähkö) energiankulutuksesta 30–40 % polttopuulla.
Kaksi kertaa päivässä puuta polttava käyttäjä voi korvata ensisijaisesta (esim sähkö) energiankulutuksesta 40–80 % polttopuulla.
Lämmitysmuodon ja kohteen vaikutus mitoitukseen
Mitoitukseen vaikuttaa myös se, miten lämpöä jaetaan talossa.Mikäli lämmitysmuotona on patterikierto, sinne siirtyy lähtökohtaisesti kuumempaa vettä (enemmän energiaa) kuin lattialämmitykseen (matalammat lämpötilat = vähemmän energiaa). Kun lämmönjakoon siirtyy paljon energiaa, vesikiertotulisijan käytöstä syntyvä energia ei ehdi varastoitua varaajaan.
Patterikierto: Ylimitoita takka, varaajakoko maltillinen.
Vanha talo: Ylimitoita takka, varaajakoko maltillinen.
Lattiakierto: Pienitehoisemmallakin tulisijalla pärjää, mitoita varaaja takan mukaan.
Uudiskohde: Pienitehoisemmallakin tulisijalla pärjää, mitoita varaaja takan mukaan.
Mitä vesitakka vaatii toimiakseen?
Vaatimukset
Vesikiertotakka tai vesikiertotulisija vaatii tietyt asiat toimiakseen. Alla listattuna vaatimukset:
- Lämmönjakojärjestelmä, eli lattialämmitys tai patterikierto
- Energia- tai Hybridivaraaja. Suositus minimissään 500 l. Voidaan kytkeä myös vanhaan puukattilaan tai öljykattilaan (vesitilavuus yleensä 200-300 l), jolloin suositus on että käytössä on vesikiertopatterit, jotka lisäävät varauskapasiteettia. Käyttövesivaraajaan ei voi kytkeä vesikiertotakkaa, eikä se sovellu pelkän käyttöveden lämmittämiseen. Voidaan kytkeä myös Maalämpöpumppuun tai Vesi-ilmalämpöpumppuun, JOS laitteessa on kaksi vapaata liitäntäyhdettä toiselle energialähteelle.
- Sähkö. Takan ohjauslaite ja pumppu vaatii sähköä. Myös lattialämmityksen ja patterikierron toiminta vaatii sähkön.
- Painevesi. Jotta järjestelmä voidaan täyttää, vaatii järjestelmä paikalle painevettä. Myös hätäjäähdytysventtiilii vaatii paineveden, jäähdytysveden syöttöön.
- Savupiippu. Kaikki polttopuita käyttävät tulisijat vaativat aina uuden savupiipun tai vanhan tiili/kihihormin toimiakseen.
Takan mukana hankittavat lisälaitteet
Pelkästään vesikiertoinen takkasydän, vesikiertopuuhella, vesikiertokamiina, tai muu vesikiertoinen tulisija ei toimi itsenäisesti ilman tiettyjä lisälaitteita. Jotta tulisijaa olisi helppo käyttää, ja käyttäjä saisi keskittyä vain itse lämmittämiseen, vaatii järjestelmä seuraavat lisälaitteet toimiakseen:
- Ohjauslaite Super TDC. Huolehtii pumpun käynnistymisestä ja sammumisesta.
- Latauspumppu Termovar UPM3 ja antikondensaatioventtiili. Latauspumppu siirtää lämmön vesikiertotulisijasta varaajalle/lämmitysjärjestelmään. Antikondensaatioventtiili estää kylmän ja kuuman erosta syntyvän kondension muodostumisen tulipesään. Pellettitakoissa on vakiona siirtopumppu, jolloin tarvitaan vain antikondensaatioventtiili. Ilman antikondensaatioventtiiliä millään vesikiertotulisijalla ei ole takuuta! Katso kohta: Kondensaatio tuhoaa vesitakan.
- DSA Hätäjäähdytysventtiili. Venttiili on mekaaninen, eikä vaadi sähköä, mutta vaatii paineveden, myös sähkökatkon aikana. Syöttää tulisijan jäähdytyskierukkaan kylmää “käyttövettä”. Jäähdytysvesi ohjataan viemäriin.
- Siirtoputki eli Latausputki. Saneerauskohteessa käytetään yleensä putkimieheltä saatavaa “kovaa putkea”. Uudiskohteessa voidaan käyttää taipuisaa ruostumattomasta teräksestä valmistettua latausputkea, jossa on vakiona eristeet, sekä meno/paluuputki + anturikaapeli.
Putkimieheltä vaadittavat lisälaitteet
Lisäksi järjestelmä vaatii kaikki normaalit vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä vaadittavat osat, kuten kaikki putket, ylipaineventtiili, sulkuhanat, paisuntasäiliö (10 % koko järjestelmän vesitilavuudesta), ilmanpoistimet sekä lämpömittarit ja painemittarit järjestelmän seuraamiseen.
Haluan huoneeseen mahdollisimman vähän lämpöä, miten se onnistuu?
Vesikiertokamiinoilla ja puuhelloilla ei voidan erikseen määrittää huoneeseen tulevaa energiamäärää. Vesikiertoiseen takkasydämeen on mahdollista valita ominaisuuksia, joilla huoneeseen tulevaa tehoa voidaan vähentää. Uudiskohteessa jo muutama kW teho huoneeseen tuntuu sisälämpötilan nousuna. Mikäli takkaa on tarkoitus käyttää yhtenä päälämmönlähteenä, on yleensä hyödyllisempää varustella takksydän ominaisuuksilla, jotta lämpöä tulisi huoneeseen mahdollisimman vähän.
Tulisija voidaan:
- Varustaa lasiluukku tupla-, tai triplalasina (estää säteilylämpöä)
- Eristää koko sydän putkitöiden jälkeen palovillalla* tai keraamivillalla
*Huomioitavaa, että palovillasta irtoaa sideaineen hajua ensimmäisillä lämmityskerroilla. Hajun tulo loppuu ensimmäisten käyttökertojen jälkeen - Valita tuote, jossa hyvä polttotekniikka ja vedonsäätö, jolla pesällinen voidaan polttaa hitaasti mutta pitkällä aikavälillä
Käytön aikana huoneeseen tulevaan lämpötilaan voidaan vaikuttaa esim:
- Polttamalla isoja puita, pienellä vedolla. Vähemmän lämpöä, mutta energiantuottoa pidemmälle ajalle
Huoneeseen paljon lämpöä luovuttaa:
- Isot lasiluukut
- Kulmalasiluukut
- Tuplalasiluukut
- Eristämätön vesitakka
- Edulliset mallit, joissa ei ole tulipesässä eristystä
- Suuri määrä pieneksi pilkottua puuta
- Suurella vedolla palava polttopuu
Nemo mallisto antaa mahdollisimman vähän lämpöä huoneeseen
Nemo malliston ominaisuuksia:
- Tupla- tai triplalasit vaihtoehtona
- Tulipesän keraamielementtien takana on eristelevyt
- Erittäin hienostunut polttotekniikka, suuri määrä polttopuita palaa parhaimmillaan koko illan (3-5 h)*
*Vaatii oikeanlaiset polttopuut, esim, tulipesän pohjalle kaksi 45 cm isoa halkoa, päälle pienemmät puut, päältä sytytys
Teknistä tietoa vaatimuksista ja vesitakan osista
Alla käsittelemme tarkemmin yksityiskohtia vesikiertoisen tulisijan perustamisesta, eri laitteta ja asennustapoja. Vesikiertotakkoja voidaan soveltaa hyvin monipuolisesti erilaisiin kohteisiin, jopa uima-altaiden lämmittämiseen! Peruslaitteina voidaan käyttää aina edellisessä luvussa esiteltyjä tuotteita.
Paloilma
Tulisija vaatii aina palamiseen ilmaan. On väärin olettaa, että huonetilan paloilma riittää tulisijalle. Takka vaatii korvausilmaa 10 m³ / 1 kg – polttopuuta / 1 h. Takkasydämissä on yleensä mahdollisuus paloilman liitosputkelle. Kamiinoissa ja puuhelloissa paloilma pitää tuoda epäsuorasti. Korvausilmanotolle voidaan tuoda metalli tai viemäriputki lattiaeristeiden alla ennen lattiavalua. Mikäli seisontajalat asennetaan, on korvausilmalle hyvä sijainti takan alapuolella, keskellä takkaa. Liitos takkaan tehdään yleensä alumiinihaitariputkella.
Uudiskohteessa paloilmaputki tuodaan yleensä sisätäytössä, sokkelin ulkopuolelta tulisijan alle. Tulisijan alle ei asenneta lattialämmityskaapeleita. Jos paloilmaputki lattiassa ei osu aivan takassa oikeaan kohtaan, voidaan lattiaa tarvittaessa piikata ja kääntää putkea oikeaan paikkaan.
Yleensä käytetään: 110 mm PP-muovi
Viemäriputki on riittävä paloilmaputkeksi (ei koske varaavia vastavirtatakkoja) vesitakoille. Kysy paikalliset vaatimukset paikalliselta rakennusviranomaiselta.
Savupiippu eli hormi
Savupiippu on tulisijan keuhkot, ja tuotteelle ilmoitetut teho, hyötysuhde, ja toiminta on riippuvainen sille asennetusta
savupiipusta. Savupiipun sisähalkaisija tulisi vastata aina takan lähtökappaletta, tai vähintään 200 mm (suuremmalla lähdöillä varustetuissa tuotteissa). Ilman riittävää korvausilmaa savupiippu ei pysty muodostamaan vetoa. Vanhoissa hormeissa suosituksena täyden kiven hormi, tai yli 6 m puolen kiven hormi. Huom! Hormin vetoa ei voida mitata aistin varassa, vaadittu minimiveto on tarkkuusmittarilla mitattuna 10-12 Pa.
Yleensä käytetään: Kaikki hyväksytyt savupiiput, joiden sisähalkaisija vastaa tulisijan hormiliitoksen kokoa
Takan ja varaajan väliset putket
Vesitakalle tulee neljä eri vesiputkea. Kuuma menovesi takalta varaajalle, kylmä paluuvesi varaajasta takalle, kylmän veden syöttö, ja viemäröintiputki.
Yleensä käytetään
- Meno/Paluu saneerauskohteessa: DN20 sähkösinkitty, 22Cu kupariputki, 1″ valurautaputket. Takan tuottama lämpö siirtyy tästä putkesta varaajalle. Vaatimus, metalliputki jossa 300 l / h virtaus mahdollinen.
- Meno/Paluu uudiskohteessa: Latausputki, jolle asennetaan suojaputkeksi 110 mm viemäriputki loivilla kulmilla takalta varaajalle. Varaajan kylmä vesi siirtyy tästä putkesta takalle lämmitettäväksi. Vaatimus, metalliputki jossa 300 l / h virtaus mahdollinen.
- Kylmän veden syöttö: PEX 15 mm, Cu 15 mm. Kylmää vettä käytetään jäähdyttämään takkaa sähkökatkon tai ylikuumenemisen aikana. Vaatimus, takan läheisyydessä käytettävä metalliputkea!
- Viemäröinti: 32 mm viemäriputki, joka liitetään esim. lähimpään lattiakaivon oksaan tai runkoviemäriin. Viemäröintiä käytetään hätäjäähdytyksessä muodostuvan lauhdutusveden purkamiseen. Vaatimus, takan läheisyydessä käytettävä metalliputkea, viemäriputki oltava painetiivis takalta pääviemärille saakka.
Putket tuodaan teknisessä tilassa varaajan läheisyyteen. Vesitakkasydämelle putket voidaan tuoda vesitakan sivulle, taakse, tai alle, kuitenkin siten että ne ovat rakennettavan kuoren sisäpuolella. Kamiinoille ja puuhelloille putket tuodaan lämmityslaitteen taakse
Vesitakkasydämen kotelointi
Vesikiertotakkasydän on yksi yleisimmistä vesitakkatyypeistä Suomessa. Etuna on luukun/tulipesän koon ja tyypin valinta omien takkahaaveiden mukaan, sekä takan ulkomuodon toteutus haluttuun kokoon ja ulkonäköön. Malleja löytyy suoralla lasilla, kulmalasilla sekä tunnelimallisena (kaksipuolinen). Useaan malliin on saatavilla sekä saranaluukku tai hissiluukku.
Koteloinnin vaatimuksia:
- Materiaalin oltava A1 luokan palamatonta materiaalia
- Koteloon tehtävä tuuletus. Tämä hoidetaan esimerkiksi asentamalla kotelon alaosaan Tunneliaukot ja yläosaan Kiertoilmaritilät. Aukkojen sijainnilla ei ole väliä, kunhan aukot löytyvät kotelon ala- ja yläosasta.
- Hätäjäähdytysventtiilin sijoitus kannattaa suunnitella siten, että se olisi vaihdettavissa esimerkiksi yläpuolisen 17×37 kiertoilma-aukon kautta. Sama koteloon sijoitetussa pumpussa. Myös ohjauslaitteen anturi pitäisi pystyä vaihtamaan.
- Mahdollisen takaseinän ja kotelon turvaetäisyys tulee selvittää, mikäli seinä on palavasta materiaalista (puurunko kipsilevyllä)
Rakennusjärjestys (Uudiskohteet)
Saneerauskohteen rakennusjärjestyksessä ei ole juurikaan väliä. Yleensä tulisija tuodaan paikalle ja liitetään hormiin, jonka jälkeen putkimies tekee putkiliitännät ja sähkömies sähkötyöt. Uudiskohteessa on useampi työvaihe, joissa toimitaan yleensä seuraavasti.
Yleinen “marssijärjestys”
- Ennen sisätäyttöä: Takan paloilmaputken asennus, 110 mm viemäriputki tai teräsputki (tarkista rakennusvalvonnalta).
- Ennen sisätäyttöä: Takan latausputkelle 110 mm viemäriputki suojaputkeksi, loivilla kulmilla takan sijainnista varaajalle tai tekniseen tilaan.
- Ennen sisätäyttöä: Viemäriputki takalle, jos liitetään runkoviemäriin
- Ennen sisätäyttöä: Kylmän veden syöttöputki, jos kylmän veden syöttö asennetaan lattiaeristeiden alle
- Lattiaeristeiden asennuksen aikana: 32 mm viemäriputki takan lauhdutusvedelle, jos liitetään lattiakaivon oksaan.
- Lattiaeristeiden asennuksen aikana: Kylmän veden syöttöputki, jos kylmän veden syöttö asennetaan lattiaeristeiden sisään
- Kun sisäseinät pystytetty: Takan tai lämmityslaitteen sisäänkanto
- Kun höyrynsulkumuovi ja harvalaudoitus ja vesikatto asennettu: Takan tai lämmityslaitteen sisäänkanto, savupiipun asennus
- Ennen lattiapintojen asennusta: Takan kotelon rakennus, jos kyseessä vesitakkasydän
Kytkentöjä, ja asentajille huomionarvoisia tietoja
Takan putkiasennuksen yksityiskohdat
Vesikiertotulisijan putkiasennuksen yksityiskohtia.
- Lämmitysputkien kytkennät: Kylmä paluu aina tulisijan alempaan putkeen, kuuma meno aina tulisijan ylempään putkeen, VASTAKKAISELTA puolelta.
- Ilmanpoistin: Tärkeä laite, jotta lämmönvaihtimesta ei ala kuulumaan lorinaa, joka syntyy jos järjestelmässä on ilmaa.
- Vaakavetojen kallistus: Järjestelmän korkeimmassa kohdassa sijeitsevan vaakaputken pitää nousta ilmanpoistimelle, jos vaakaveto on pitkä. Muutoin ilma ei pääse poistumaan.
- Takaiskuventtiili: Estää lämmön siirtymisen väärään paikkaan, kun takan pumppu ei pyöri. Esimerkiksi jos varaaja on alakerrassa, lämpö nousee kuumalta varaajalta takalle kun pumppu ei ole päällä, luontaisen lämmönnousun ansiosta.
- Hätäjäähdytysventtiili: Venttiili tai sen putket eivät saa olla kuumassa paikassa, esim hormiliitosputken, tai eristämättömän hormin lähellä. Venttiili tai putket pitää suojata palovillalla tarvittaessa.
Kondensaatio tuhoaa vesitakan - Miten se estetään?
Takan latauspumppu
Vesikiertotakan pahin vihollinen on kondensio. Kondensio on ilmiönä helpoiten havaittavissa kesähelteellä kesäterassilla, kun nautitaan jääkylmää juomaa lasista. Ilmassa oleva kosteus tiivistyy pinnalle, jossa kylmä ja kuuma kohtaavat. Sama tapahtuu myös vesitakalle, mikäli vesitakkaan palaava vesi on kylmää (kylmempää kuin 55°C). Vesitakkaan syötettävä kylmä vesi aiheuttaa tulipesässä kondensiota, ja tulipesä “kastuu” sisäpinnoilta. Siksi vesitakkaan ei voi koskaan liittää suoraa putkea varaajan alaosasta. Kondension estävä laite on Antikondensaatioventtiili, tai pumppuyksikkö, jossa kyseinen venttiili on sisäänrakennettu, kuten kotimainen Termovar UPM3 latauspumppu. Termovar sekoittaa takan itsensä tuottamaa kuumaa vettä paluuveteen, jolloin paluuvesi hieman lämpenee. Näin kondensiota ei synny ja tulipesä ei kastu.
Takan latauspumppu:
- Voi sijaita takan vieressä, tai teknisessä tilassa (huomio virtajohtovedot)
- Siirtomatka voi olla yli 6 m, mutta latausputket tulee tässä tapauksessa eristää
- Pumppu toimii 230 V On-Off virralla
- Ohjaus esim Super TDC ohjauslaitteetlla
Hätäjäähdytysventtiili - Yksityiskohdat
Hätäjäähdytysventtiili toimii kuten mikä tahansa venttiili, joka avataan tarvittaessa. Venttiili ei tarvitse sähköä, vaan se toimii omavoimaisesti laajentuvalla vahapatruunalla, jolloin puhutaan kapillaariventtiilistä. Vesikiertotulisijan vesitaskuun asennetaan hätäjäähdytysventtiiliin kapillaarisäiliö. Kun tulisijan lämmönvaihtimen lämpö nousee yli 97 °C, alkaa kapillaarineste laajentua säiliössä, ja laajentunut neste työntää venttiilin auki. Jäähtyessään neste kutistuu, joka taas sulkee venttiilin.
Avautuva venttiili aukaisee kylmän veden syötön tulisijan jäähdytyskierukkaan, joka sijaitsee lämmönvaihtimen sisällä. Painevettä ei siis seata lämmitysveteen, vaan jäähdytys hoidetaan kierukan kautta välitettynä.
Tulisijan läheisyydessä ei saa käyttää muoviputkea. Muoviputki tulee vaihtaa lattianrajassa metalliseksi.
Syöttövedelle tulee asentaa oma sulkuventtiili, jos venttiili joudutaan vaihtaan.
Venttiili on syytä testata sen punaisesta napista. Venttiilin kierteiden tiivistämisessä pitää olla tarkka, sisälle putken tai venttiilin sisälle jää tiivistyshamppua, joka voi jäädä venttiilin sisään tulisijan jäähtyessä.
Ohjaus - Super TDC
Vesikiertotulisijan pumppu vaatii jonkinlaisen ohjauksen. Ohjauslaitteen tehtävänä on käynnistää pumppu silloin, kun tulisijaa käytetään. Näin käyttäjän ei tarvitse huolehtia pumpun käynnistämisestä ja sammuttamisesta. Hyvä ohjain ymmärtää koska tulisijan lämmöstä saadaan tehoja. Tehoja ei saada esimerkiksi silloin, jos varaajan lämpötila nousee tulisijan tuottamaa lämpöä kuumemmaksi. Tälläisessä tapauksessa energiaa voi siirtyäkin varaajasta takkaan, eikä toisinpäin.
Edut:
- Toimii lämpötilaerolla, eli käyttää kahden lämpötilan mittausta
- Ymmärtää sammuttaa pumpun, jos varaajalta palaava vesi on kuumempaa (varaaja lämmittää takkaa)
- Pumpun jumiutumisen esto (pyöräyttää pumppua viikottain kesällä vaikka käyttöä ei olisi)
- Suomenkielinen valikko
- Helppo käyttää ja säätää
- Manuaalinen toiminta testaukseen ja järjestelmän ilmaukseen
Kytkennät ja johtovedot
Johtovedot riippuvat siitä, mihin tilaan vesikiertotulisijan pumppu ja ohjauslaite sijoitetaan, tulisijaan nähden. Alla esitetty eri kytkentäkaaviot erilaisille asennuksille.
Johtovedot:
- Virransyöttö: 230 V 3×1,5 MMJ
- Ohjauslaitteelta pumpulle: 230 V, R1 relepaikka, 3×1,5 MMJ
- Takan lämpötila-anturi: S1 2 x 0,75 mm²
- Paluuveden anturi: S2 2 x 0,75 mm²
