Tulen kesyttäminen ihmisen hyötykäyttöön on jatkunut jo vuosituhansien ajan aina leiritulesta nykyaikaisiin tulisijoihin asti. Niiden merkitys puulämmityksessä, valaistuksessa ja ruuan kypsentämisessä jatkui 1930-luvulle, jolloin kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä tulisijan varsinainen korvaaja vasta syntyi.
1960-luvulla kaukolämpö yleistyi isojen voimalaitoksien tuottamana ja edelleen 1980-luvulla sähkölämmityksen yleistyessä, hiipui puunpolton ja tulisijojen merkitys lämmityksessä.
Puun polttamisen suosio nousi, kun tarve hillitä ilmastonmuutosta ja korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla kasvoi 2000-luvulla, eikä loppua tuon tärkeän asian eteen ponnistelulle ole näkyvissä – ja hyvä niin. Ympäristön kannalta nykyaikainen tulisijan lämmitystekniikka on hyvä, ympäristöä säästävä energiamuoto.
Vuosituhannen taitteeseen mennessä tulisijojen määrä Suomen asutuksissa väheni, mutta niiden rooli pitkien välimatkojen maassa poikkeusolojen lämmöntuottajana on yhä säilynyt. Nykyisin tulisijaa suositellaankin lisä- ja varalämpöjärjestelmäksi pientaloissa sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen rinnalle esimerkiksi kovimpien pakkaskausien aikaan.
Tulisijojen yleistyessä jälleen kodin ja vapaa-ajan asunnon modernina ja tyylikkäänä sisustuselementtinä sekä kustannustehokkaana puulämmityskeinona, leivinuuneja unohtamatta, on niiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetty huomiota Euroopan Unionissa viime vuosikymmenen aikana.
Esimerkiksi vanha tukkoinen ja vuotava tiilitakka on varsinainen pienhiukkaspäästöjen mörkö. Marraskuussa 2020 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tiedotti, että pääkaupunkiseudun polttoperäisistä hiukkaspäästöistä reilu kolmannes johtuu puunpoltosta. Eritoten vanhoilla ja tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla esiintyy suurimmat päästöt.
Päästövaikutusten osalta tulisijan hyötysuhde on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa takan kokonaisvaikutukseen huoneistojen lämmön sekä tunnelman luojana ja mahdollisesti myös ruuan kypsyttäjänä.
VTT:n Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys – Polttopuun tuotanto ja käyttö -julkaisussa esitetty taulukko kiteyttää hyvin erityyppisten takkojen hyötysuhdeluvut, joita on hyvä vertailla ja harkita ensitakkaa hankkiessa tai vaihtaessa vanhan tulisijan uuteen:
EU:n ekosuunnitteludirektiivillä pyritään vähentämään biopolttoaineita polttavien tuotteiden päästöjä. Direktiiviin liittyvät päästövaatimukset astuvat voimaan vuonna 2022, mutta valmistajat, kuten Contura takat ja Nordpeis takat täyttävät jo nyt tiukat vaatimukset.
EU:n puitekehykseen sisältyy myös energiatuotteiden ympäristövaikutuksista kertova energiamerkintä, joka auttaa kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia tuotteita. Korkean hyötysuhteen A-energialuokan takoilla käyttökustannukset ovat sitä alhaisemmat mitä kauemmin puu palaa ja tuottaa lämpöä.
Nykyaikainen tehokas palamistekniikka vähentää hiukkaspäästöjä merkittävästi puun palaessa puhtaammin. Esimerkiksi Nordpeisin takoissa puhtaampi palo on saatu aikaan kaasutiiviillä tulipesällä ja luukulla sekä tulipesässä olevilla Thermotte-levyillä. Kuuma paloilma, joka syötetään tulipesään yläkautta vaikuttaa myös.
Contura-takoissa palotila on muotoiltu innovatiivisesti ja uudet toiminnot, kuten automaattinen sytytys ja boost-toiminto parantavat takan lämmitystehoa entisestään. Puun puhtaampi palo ja tehokkaampi lämpö vapauttavat höyryn lisäksi hiilidioksidia, joka sitoutuu uusiin puihin niiden kasvaessa.
Tulisijan käytöllä on myös suuri merkitys päästövaikutuksiin. Oikeanlaisen puun poltto oikealla tavalla vaikuttaa ratkaisevasti myös viihtyvyyteen – pahimmassa tapauksessa savut päätyvät huoneiston sisään.
Tulisijaa lämmittäessä käytetään kuivaa polttopuuta. Puita kannattaa kuivattaa sisällä vähintään 1–2 vuorokauden ajan ennen käyttöä. Markettien halkopuut ovat tyypillisesti liian kuivia, jolloin puu kaasuuntuu nopeammin ja saastuttaa ilmakehää. Kuivan klapin helähtävä ääni yhteen lyödessä kertoo asian oikean laidan.
Kaikentyyppistä pilkottua puuta voidaan polttaa takassa. Puulajien tiheys on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, sillä tiheämpi puu kuten pyökki, tammi ja koivu sisältävät enemmän energiaa poltettavaksi.
Päästöjen kannalta kuusi on osoittautunut parhaaksi polttopuuksi ja leppä huonoimmaksi Itä-Suomen yliopiston ja HSY:n, Suomen ympäristökeskuksen, ministeriöiden sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupunkien yhteisen KIUAS-tutkimushankkeen tulosten mukaan.
Takassa ei saa polttaa käsiteltyä puuta, lastulevyä tai roskia kuten maitotölkkejä. Muovit, väriesitteet sekä vastaavat ovat myös polttokelvottomia ja kuuluvat jätekierrätykseen.
Tarvittavat valmistelu- ja huoltotyöt on hyvä ottaa huomioon. Tässä muistilista takan lämmitykseen puhtaasti luontoa säästäen:
Katso HSY:n videolta takan oikeaoppinen sytytys:
Mikäli takkasi on yli 10 vuotta vanha, nyt on viimeistään aika hankkia nykyaikainen puhtaasti palava takka. Se on varsinainen ekoteko, sillä modernit takat ovat yli 90 % puhtaampia ja 40 % tehokkaampia kuin edeltäjänsä. Verkkomyymälästämme löydät takkoja, tulisijoja, takkasydämiä, leivinuuneja ja paljon muuta kaikkiin tarpeisiin.
Kannattaa myös hakea inspiraatiota Conturan virtuaalisella takkasovelluksella ja Nordpeisin vinkeillä takan valintaan! Asiantuntevat ammattilaisemme palvelevat ympäri Suomen aina Helsingistä Rovaniemelle asti. Ota yhteyttä – autamme mielellämme kaikissa mieleesi tulevissa kysymyksissä.
Tomi Lindell
